Vaikka pinta-alallisesti viljakasvit ja nurmi näyttelevät merkittävää osaa tilan koko viljelyalasta, on niiden liikevaihdollinen merkitys kuitenkin vähäisempi. Viljakasvit ja erityisesti nurmi muodostavat kuitenkin merkityksellisen pohjan erikoiskasvien tuotantoon ja ovat olennainen osa hyvää viljelytapaa ja toimivaa viljelykiertoa.

Nurmikasvustot uusitaan kolmen vuoden välein kylvämällä siemenet viljan kanssa samalla kertaa. Tällöin viljakasvusto toimii niin sanottuna suojaviljana ja nuorena heikkokasvuinen nurmi pääsee hyvään alkuun. Nurmen korjaa ja käyttää MTY Mäki-Mustosen tila Laitilasta. Nurmen ansiosta maan rakenne paranee ja myös vihanneksia kiusaavat kasvitaudit pysyvät paremmin kurissa. Ilman isäntäkasviaan ne eivät menesty ja kolmevuotinen nurmituotanto tuo vähintään viiden vuoden välin vihannesviljelyyn. Ensin kylvövuosi, jolloin korjataan viljasato. Seuraavat kolme vuotta korjataan heinäsatoa ja viidentenä vuotena viljaa jotta vahva nurmikasvusto ehtii maatua eikä häiritse enää vaativaa vihannestuotantoa.

Vehnä ja ohra eivät juuri maan rakennetta kohenna, mutta ylläpitävät sitä kohtuullisena peltoon jäävän olkimassansa ansiosta. Merkityksellisempää on että kyseiset kasvit eivät kykene toimimaan isäntäkasveina vihannesten kasvitaudeille ja ovat sen vuoksi merkittäviä välikasveja tuotannossa. Mahdollisuuksien mukaan viljat kylvetään suorakylvökoneella sänkimaalle ilman eri muokkausta. Tällä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä, mutta samalla vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Vihannesten jälkeen kylvettäessä pelto kuitenkin on mulloksella jolloin maa ensin tasataan äestämällä. Myös viljankylvön yhteydessä lannoitteet täsmäsijoitetaan.

Viljakasvustoihin ruiskutetaan niin ikään lehtiravinteita tarpeen mukaan. Tuholaiset torjutaan, mikäli torjuntakynnys ylittyy. Käytännössä näin ei ole tarvinnut tehdä yli kymmeneen vuoteen. Kasvitautiaineita ei ole tarvinnut viljoillakaan käyttää koska ne ovat osa laajaa viljelykiertoa joka sellaisenaan vähentää tautipainetta merkittävästi.

Viljankorjuu eli puinti on ulkoistettu, koska tyypillisesti viljan puinti ja sipulin korjuu ajoittuvat samoille viikoille. Viljat kuitenkin kuivataan ja varastoidaan omassa kuivaamossa mistä niitä toimitetaan pääasiassa lähialueen tiloille.